Tunnetyöskentely tukee lapsen ja nuoren eheää itsetuntoa ja jaksamista

Anu Niemi itsetunto

“Tärkeintä on, että lapsi ja nuori ymmärtää, että hän riittää.”

Anu Niemi on työskennellyt lasten ja nuorten kanssa vuosikymmenten ajan. Mielen ja kehon hyvinvoinnin ammattilaisena hän uskoo siihen, että jokaisella on oikeus oman elämänsä päärooliin, tulla nähdyksi ja kuulluksi sellaisena kuin on. Anun tukemana lapset, nuoret sekä aikuiset ovat löytäneet kontaktin kehoonsa ja mieleensä, oppien ymmärtämään itseään syvemmin ja paremmin.

“Mä lähden liikkeelle itsetunnon kasvattamisesta: mikä ikinä sä oot, se on hyvä. Tärkeintä on, että lapsi ja nuori ymmärtää, että hän riittää”, kertoo Anu.

Anu on näyttelijä, draamapedagogi ja joogaopettaja. Hän on valjastanut teatterin työkalut ja tunnetyöskentelyn oman jaksamisen avuksi lapsille ja nuorille. Vuorovaikutus- ja joogakoulutusten avulla hän antaa ihmisille työkaluja kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Pitkä ja monialainen kokemus lasten ja nuorten kanssa toimimisesta on tuonut mukanaan käytännönläheisen ymmärryksen siitä, minkälaisten asioiden kanssa lapset ja nuoret kamppailevat. Anu näkee pahoinvoinnin lisääntyneen lasten ja nuorten keskuudessa.

“Ongelmat ja haasteet ovat kasvaneet järjettömästi näiden vuosikymmenten aikana. Rakkaudettomuus, turvattomuus ja tyytymättömyys itseen on lisääntynnyt. Olen saanut sukeltaa lasten ja nuorten maailmaan ja seurata läheltä, kuinka huonosti osa lapsista ja nuorista voi.”

“Nuorten fyysinen kunto on huonontunut. Meidän nuoret  ovat todella jumissa, eteenpäin sulkeutuneita ja kireitä. On paljon ryhtivirheitä, johtuen mm. liian paljosta istumisesta ja monipuolisen liikunnan puutteesta. Kun keho on huonossa kunnossa, niin myös mieli voi huonosti.”

“Selän kipu voi olla itkemätöntä itkua”

Onneksi kasvavaan pahaan oloon löytyy lääke. Mielen lukkoja voi lähteä avaamaan kehon avulla. Tämä ei kuitenkaan aina ole helppoa. Jo kehon hyväksyminen sellaisenaan voi olla vaikeaa. Myös mieli käy helposti kierroksilla ja pysähtyminen on vaikeaa. Kynttilää poltetaan helposti molemmista päistä.

“Me katsotaan kehoa ikäänkuin ulkopuolelta, että miltä se näyttää. Me ollaan kadotettu käsitys siitä, että miltä meistä tuntuu. Se on se keho, joka tuntee. Mieli ja keho ovat kokonaisuus, joita ei voi erottaa toisistaan.”

“Selän kipu voi olla itkemätöntä itkua. Hartiat voivat olla kipeinä siitä, kun kannettaan omia ja muiden taakkoja.”

Mielen hyvinvoinnin kannalta on tärkeää oppia kuulostelemaan tunteita omassa kehossa. Sallia keho sellaisena, kuin se on ja olla läsnä.

“Täytyy hylätä ajatus, että oman kropan täytyy olla tietynlainen.”

Tärkeintä on hyväksyä itsensä sellaisena, kuin on.

Mielen hyvinvointia voi tukea kehon avulla

Mielen ja kehon yhteistyöllä on biologinen pohja. Kehon liike aktivoi autonomisen hermoston eri puolia, joka vaikuttaa aktiivisuuteen ja mielialaan.

“Yksinkertaisesti ajateltuna taivuttaessasi kehoa eteenpäin parasympaattinen puoli aktivoituu eli syke ja verenpaine laskevat ja keho sekä mieli rauhoittuvat. Avatessasi kehoa auki ja taakse taivutukset puolestaan aktivoivat sympaattista puolta, joka saa ihmisen vireäksi ja toimimaan. “Autonominen hermosto vaikuttaa ihmisen jaksamiseen oleellisella tavalla. Esimerkiksi stressi, levottomuus, apaattisuus ja masentuneisuus ovat yhteydessä autonomisen hermoston toimintaan.

“Kun kroppa lähtee sulkeutumaan liiaksi eteenpäin, niin parasympaattinen hermosto aktivoituu liikaa. Se vetää lapsen, nuoren – ja myös aikuisen – passiiviseksi ja jopa masentuneeksi. Jos lapsi tai nuori on taas ylivirittyneessä tilassa eli kokoajan ylikierroksilla, aivot antavat keholle käskyä paeta tai taistella. Tällöin on vaikea rauhoittua tai pysähtyä tai edes kuunnella. Jos lapsi tai nuori kallistuu masennuksen puolelle, niin jo vaatteiden päälle pukeminen vaatii paljon. Jos keho ja mieli eivät ole tasapainossa, jompi kumpi olotila ottaa vallan – käydään joko kierroksilla tai sukelletaan pikku hiljaa aina enemmän ja enemmän passiivisuuden puolelle.”

“Siksi joogassa kallistellaan kehoa. Sillä pyritään vaikuttamaan autonomiseen hermostoon.”

“Selän kipu voi olla itkemätöntä itkua. Hartiat voivat olla kipeinä siitä, kun kannettaan omia ja muiden taakkoja.”

Liikkeelle itsetunnon kasvattamisesta

Tärkeintä Anun mielestä on, että lapsi ja nuori ymmärtää, että hän riittää sellaisena, kuin hän on.

“Mä lähden omassa työssäni liikkeelle lapsen ja nuoren itsetunnon kasvattamisesta: millainen ikinä sä olet, se on hyvä ja riittää.”

Anun vetämän ja kehittämän Healing Theatren kursseilla käytetään teatterin metodeja ja työkaluja avuksi. Kursseilla pyritään keräämään mahdollisimman paljon onnistumisen kokemuksia. “Vaikka kokisit olevasi epäonnistuja esimerkiksi koulussa, niin tässä ympäristössä sä saat onnistumisen kokemuksia, jotka parantavat itsetuntoa”, summaa Anu.

Myös se, että lapsen ja nuoren ympärillä olevat aikuiset hyväksyvät itsensä, on tärkeää.

“Osa aikuisistakaan ei hyväksy omaa kehoa ja mieltään. Lapsi peilaa kaiken: sanat ja tavan miten sä puhut itsestäsi ja kehostasi – kaikki tulee peilinä takaisin. Aikuiset ovat pihalla omista kehoistansa ja myös pelkäävät tunteitaan. Tämä osaltaan on syynä siihen, että lapset ja nuoret oirehtivat.”

 

Anun 3 vinkkiä, jos lapsi tai nuori oirehtii pahaa oloa:

1. Ole läsnä! Kännykät, pelit ja vehkeet pois. Ei ole väliä mitä teette, tärkeintä on että olet läsnä ja teet tiettäväksi, että kuuntelet. Tässä ajassa me helposti ohitetaan toisemme. Perheissä tuntuu, että ei ole aikaa. Kun olemme aikuisina läsnä lapselle ja nuorelle, on keskustelukanavat auki.

2. Opi tunnistamaan ja sanoittamaan omia tunteitasi. Mikä provosoi sinua aikuisena? Mikä sinua ärsyttää? Vanhemmat usein pelkäävät tunteita, joita lapsi heissä herättää. Tämä on aikuisille itsetuntemuksen paikka ja mahdollisuus miettiä miten vanhempana haluaisit toimia toisin. On tärkeää, että vanhempi uskaltaa olla vanhempana oma itsensä ja sanoittaa omia tunteitansa: “Mua loukkaa, kun sanot noin, mulla alkaa taas mennä hermo.” Jokainen itse päättää mihin tunteisiin tarttuu. Siksi on tärkeää että puhuu aikuisena ääneen omia tunteitaan lapselle ja nuorelle.

3. Sano että rakastat. “Mulla on sua ikävä.” “Rakastan sua.” Kuinka moni muistaa sanoa näitä asioita päivittäin lapselle tai nuorelle? Usein ne tärkeimmät asiat, joita meidän tulisi sanoa, unohtuvat. Onkin tärkeä sanoa näitä asioita ilman toisen arvottamista. Ilman, että sanomista liittää mihinkään toimintaan tai tekemiseen. Rakkautta ei tarvitse ansaita vaan vanhemman tulisi antaa tunne, että lapsi ja nuori on rakastettu teoistaan ja sanoistaan huolimatta.  Näin lapsi ja nuori saa vakaata pohjaa omalle itsetunnolle ja mallin myös omaan elämään. Mitä nuorempana tämän aloittaa, sitä parempi.

Näyttelijä, draamapedagogi ja joogaohjaaja Anu Niemi on yksi Lastemme tulevaisuus -virtuaalitapahtuman puhujista. Ilmainen tapahtuma järjestetään 4.-5.12.2019 kokonaan netissä. Puheenvuorossaan Anu antaa uusia näkökulmia lasten ja nuorten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukemiseen, sekä käytännön harjoituksia esimerkiksi levottomuuden vähentämiseksi.