Lapsen ja nuoren identiteetti rakentuu kohtaamisissa – Askel kohti myönteistä tunnistamista


Myönteinen tunnistaminen tukee koko yhteisön hyvinvointia – SOS-Lapsikylä kehittää myönteisen tunnistamisen ajattelutapaa koulussa ja kotona

Aikuisina meille on tärkeää tukea lapsen ja nuoren kasvua täyteen potentiaaliinsa. Miten vanhemmat, opettajat, valmentajat, ohjaajat ja kouluhenkilökunta voisivat tukea lapsen identiteetin ja itsetunnon turvallista rakentumista ja kehittymistä arjessa?

”Jos haluamme vahvistaa lapsen ja nuoren oman identiteetin kehittymistä ja yhteisön hyvinvointia, on tärkeää, että kiinnitämme huomiota siihen tapaan, miten me kohtaamme nämä lapset ja nuoret heidän arjessaan”, avaa Elina Stenvall.

SOS-Lapsikylän asiantuntija Elina Stenvall on työssään tutkijana nähnyt, kuinka lapsen ja nuoren kukoistavaa kasvua voidaan tukea onnistuneesti myönteisen tunnistamisen kautta. Myönteinen tunnistaminen auttaa vanhempia rakentamaan kotiin ilmapiiriä, jossa lapsi uskaltaa puhua heille hänelle tärkeistä asioista. Koulussa myönteinen tunnistaminen tukee koko luokan hyvinvointia ja auttaa lapsia ja nuoria kiinnittymään kouluun vahvemmin.

Elina Stenvall SOS-Lapsikylästä tutkii ja kouluttaa myönteisestä tunnistamisesta

Elina Stenvall toimii kehittämissuunnittelijana SOS-Lapsikylässä. Hän myös kouluttaa lasten ja perheiden kohtaamisesta, sekä osallisuuden ja toimijuuden kysymyksistä.

”Sen sijaan, että keskityttäisiin yksittäisen lapsen haasteisiin, myönteinen tunnistaminen rakentaa koko yhteisön hyvinvointia. Kun lapsi tai nuori tulee kohdatuksi sellaisena, kuin hän itse kokee olevansa, tämä lisää hänen hyvinvointiaan ja osallisuuttaan erilaisissa ryhmissä.”

Myönteinen tunnistaminen on arkisia kohtaamisia

Miten lapsen ja nuoren lähellä elävät aikuiset voisivat hyödyntää myöteisen tunnistamisen keinoja omassa arjessaan?

”Tärkeintä on kohdata lapsi ja nuori vuorovaikutustilanteessa ilman ennakkoluuloja, oletusvapaasti. Ja tunnustaa juuri hänelle merkityksellisiä asioita. Näin voidaan tukea lapsen ja nuoren omia voimavaroja”, kertoo Stenvall.

SOS-Lapsikylän kehittämissuunnittelija Elina Stenvall on myönteisen tunnistamisen asiantuntija

Myönteinen tunnistaminen on ihmisen aktiivista tunnistamista hänelle merkityksellisten piirteiden tai asioiden kautta. Se on myös tapa kohdata toinen ihminen ja tunnistaa hänelle tärkeitä asioita. Miten tunnistamme lapset ja nuoret myönteisesti, keskitymme voimavaroihin ja etsimme mahdollisuuksia?

Oletusvapaa kohtaaminen vaatii kuitenkin aikuiselta omien mahdollisten ennakko-oletusten tiedostamista. Esimerkiksi samasta perheestä tulevista lapsista helposti ajatellaan, että he yhteisen taustan takia myös kokevat ympärillään tapahtuvat asiat samalla tavalla. Tämä ei aina pidä paikkaansa.

”Tutkimuksen aikana yllätyimme, kuinka esimerkiksi samasta perheestä tulleilla kaksosilla oli todella erilainen kokemus heidän ympärillään tapahtuvista asioista. He kävivät samaa koulua, heillä oli sama kaveripiiri ja he asuivat täysin samassa ympäristössä. Kuitenkin heidän oma henkilökohtainen kokemuksensa ja ne asiat, jotka he itse kokivat tärkeinä, olivat todella erilaisia!”

”Tää muuttuu sit yläasteella” – Autetaan lasta ja nuorta tulemaan tunnistetuksi oikein

Koska identiteetti rakentuu vuorovaikutussuhteissa, on tärkeää, että lapsi ja nuori kokee tulleensa tunnistetuksi juuri sellaisena, kuin hän itse kokee itsensä. Ryhmien ja roolien syntyminen lasten keskuudessa koulussa ja kotona on herkkää ja niiden purkaminen jälkikäteen voi olla haastavaa. Lapsi ei pääse niin sanotusti määrittelemään itseään enää uudelleen. Jos lapsi kokee tulevansa jatkuvasti väärin tunnistetuksi, se vaikuttaa vahvasti hänen kokemukseensa esimerkiksi koulusta.

”Yhteiskunnassa kukaan ei ole yksin, vaan me elämme suhteessa toisiimme ja haluamme tulla kohdatuksi sellaisina kuin olemme. Lapsen kohdalla identiteetti rakentuu juuri niistä palautteista ja kokemuksista, joita hän saa muilta. Tullessaan jatkuvasti sivuutetuksi tai väärin tunnistetuksi, lapsi voi alkaa ajatella, että hän on sellainen, joina muut hänet näkevät”, kertoo Stenvall.

”Ihan yhtä lailla mä voin alkaa sit käyttäytyä näin, jos mä oon jatkuvasti syytetyn penkillä. Sit mä varmaan oon tällanen.”

Lapsen ja nuoren kokemus väärin tunnistetuksi tulemisesta näkyy esimerkiksi epäreiluuden kokemuksena. ”Ihan yhtä lailla mä voin alkaa sit käyttäytyä näin, jos mä oon jatkuvasti syytetyn penkillä. Sit mä varmaan oon tällanen”, kertoo Stenvall erään lapsen kokemuksesta, jossa tämä koki tulleensa toistuvasti väärin tunnistetuksi koulussa.

”Jos miettii, kuinka pieniä lapset ovat esimerkiksi ekaluokkalaisena, kun koulu aloitetaan. Roolit ja ryhmät muodostuvat tänä aikana todella herkästi ja nopeasti. Näitä rooleja ja ryhmiä on todella vaikeaa lähteä purkamaan jälkikäteen”, avaa Stenvall.

Esimerkiksi eräs viidesluokkalainen tyttö kertoi Stenvallin tekemässä tutkimuksessa kuinka hän on luokkakavereidensa taholta tullut ensimmäisestä luokasta lähtien väärin tunnistetuksi.  ”Muut luokan tytöt eivät ymmärtäneet hänen huumoriaan ja pitivät häntä outona, koska hän ei tykännyt samoista asioista. Koska lapsi itse ei lähtenyt muuttamaan niitä asioita, mistä hän piti ja mitä hän koki olevansa, tämä johti siihen, että muut tunnistivat hänet jatkuvasti väärin.”

SOS-Lapsikylä kehittää myönteistä tunnistamista

Myönteisellä tunnistamisella vahvistetaan erilaisia toimijuuksia sen sijaan, että kehitettäisi vain kykyjä; hyvinvointi kuuluu kaikenlaisille perheille ja lapsille.

”Tässä koulussa kaikki oli hyvin, luokassa oli hyvä henki eikä lasta kiusattu. Tämä viidesluokkalainen kuitenkin koki, että luokkayhteisön dynamiikkaan hän ei voinut enää vaikuttaa. Yläasteelle siirtymisessä hän odotti sitä, että hän pystyy paremmin kertomaan millainen hän on ja tuomaan itsestään esiin uusia piirteitä”, kertoo Stenvall.

Myönteinen tunnistaminen on ensisijassa muutos aikuisen omaan ajattelutapaan. Tukemalla tietoisesti lapsen ja nuoren voimavaroja ja antamalla mahdollisuuksia vaikuttaa hänelle tärkeisiin asioihin arjessa, tuetaan identiteetin ja itsetunnon rakentumista. Näin vahvistetaan myös lapsen ja nuoren toimijuutta erilaisissa ympäristöissä.

Elina Stenvall on SOS-Lapsikylän kehittämissuunnittelija ja myönteisen tunnistamisen asiantuntija. Stenvall on yksi Lastemme tulevaisuus -virtuaalitapahtuman puhujista 4.-5.12. Puheenvuorossaan hän antaa opettajille ja vanhemmille uusia keinoja tukea itsetunnon ja identiteetin rakentumista, sekä osallisuutta ja kiinnittymistä tärkeisiin yhteisöihin. SOS-Lapsikylä on kehittänyt ajattelua eteenpäin palvelemaan monenlaisten lasten, nuorten ja perheiden kanssa työskentelevien ammattilaisten tarpeita. Lisäksi koulutusta järjestetään myös vanhemmille. 

Myönteinen tunnistaminen perustuu Tampereen yliopiston Tilan ja poliittisen toimijuuden –tutkimusryhmän (SPARG) tekemään tutkimukseen, ja sen ideana on tarjota vaihtoehtoinen ja täydentävä näkökulma ongelmalähtöisille ja yksilökeskeisille lähestymistavoille. Myönteisessä tunnistamisessa tavoitellaan kohtaamisia ja toimintatapoja, jotka tukevat ihmisen itseluottamusta, itsetuntoa ja itsearvostusta.

Tutustu SOS-Lapsikylän toimintaan>>

Lue lisää Lastemme tulevaisuus -virtuaalisummitista>>