Korona saattaa aiheuttaa huolta lapsissa ja nuorissa


Äiti, miksi tosta Korona-viiruksesta puhutaan koko ajan? Miksi kaikki puhuvat vaan siitä! Muistuttelu siitä ja sen olemassa olosta alkaa jo ärsyttää! 8-vuotiaan lapsen suusta kuultua.

 

Minkälaisia tunnereaktioita koronaviruksesta puhuminen on teidän perheessänne herättänyt? Me ihmiset olemme erilaisia tavoissamme reagoida huolta aiheuttaviin asioihin. Toisia tieto ja faktat ja niistä puhuminen rauhoittavat, auttavat jäsentämään ajatuksia, suitsivat mielen tuottamia katastrofiajatuksia, suhteuttavat suurenteluun taipuvaisia ajatusrakennelmia, mikä tulkitsee uhkat suurempina kuin tosiasioihin perustuva tieto antaa edellytykset. Toiset puolestaan suojautuvat huolta herättävältä informaatiolta, koska tunnistavat sille altistumisen lisäävän ahdistusta ja pelkoa. Yksinkertaistaen, ihmiset reagoivat huolta ja pelkoa herättäviin asioihin pääasiallisesti kahtalaisesti: pelkoa kohti tai siitä pois.

Jokainen käsittelee huolta omalla tavallaan

Olennaista ei ole, kumpi tapa on parempi, mutta itselle ja lapselle tyypillisen toimintatavan tiedostaminen lisää itsetuntemusta ja on siksi suositeltavaa. Perheessä voisi virittää aiheesta keskustelua tyyliin: ”Huomaan, että minulla on taipumus reagoida ja toimia näin tilanteissa, kun minua pelottaa tai tunnen itseni huolestuneeksi. Minä olen tällainen, entäs sinä Ville-Petteri, tunnistatko sinä, miten sinä tällaisissa tilanteissa toimit?” Kun asioista keskustelee ja tulee omissa ajatuksissa kuulluiksi, niihin liittyvät tiedostamattomatkin tunnelataukset neutraloituvat. Huolen ääneen sanominen, sen tunnistaminen ja jakaminen ei muuta tosiasioita, mutta tekee asian konkreettisemmaksi ja ”hallittavammaksi”.

Miten aikuinen voi helpottaa tilannetta

Lapsen kanssa voi myös keskustella rauhallisesti, mikä häntä erityisesti mietityttää asiassa ja tarjota vaihtoehtoja, joita lapsi voi mielessään tunnustella. Meidän vanhempien on hyvä muistaa, että puhumattomuus ei tarkoita välttämättä sitä, ettei asia ole lapsen mielessä. Jotkut lapset kätkevät huolensa mielensopukoihin niin tiukasti, etteivät he edes itse tunnista olevansa asiasta peloissaan tai huolissaan. Jos huomaat muutosta lapsen käyttäytymisessä, voit sanoa, että huomaan sinun olevan hiljainen tai levoton, mietityttääkö sinua jokin asia tai voit vain pyytää lapsen kainaloon ja lisätä turvallisuuden tunnetta sillä, että olet hänen arjessaan lähellä ja tukena, myös elämän myrskynsilmissä. Jos lapsi pelkää tartuntaa tai taudin leviämistä lähipiiriin, rauhoittelun lisäksi on hyvä kertoa, mitä kaikkea aikuiset ja terveysviranomaiset tekevät taudin ehkäisemiseksi. On myös hyvä muistaa, että koulutkin ovat varautuneet antamaan keskustelutukea, jos asia kovasti lasta tai nuorta mietityttää.

_________________________________________________________

Vanhemmuus käsissäsi -palvelu haluaa rakentaa suomalaista perhekulttuuria ja vanhemmuutta ja toivottaa kaikille merkityksellistä ja hyvää uutta vuotta!

Liity mukaan FB-ryhmäämme ja osallistu yhteiseen keskusteluun.


Kirjoittaja Mira Helimäki on psykologi ja perheneuvolatyön asiantuntija. Vanhemmuus käsissäsi -valmennuksen avulla Mira tarjoaa yhdessä neuropsykologi Heli Isomäen kanssa työkaluja, joiden avulla vanhemmat saavat apua haastaviin tilanteisiin lapsen tai nuoren kanssa.

Tutkimuksiin perustuvat työkalut ovat auttaneet jo tuhansia vanhempia saamaan paremman yhteyden lapseen tai nuoreen, sekä ratkaisemaan onnistuneesti tilanteita, kun mopo on meinannut lähteä lapsen tai nuoren kanssa käsistä. Mobiilivalmennuksen avulla vanhemmat saavat nämä käytännönläheiset työkalut suoraan takataskuunsa, työkaluiksi tukemaan lapsen tai nuoren kasvua hyvään elämään ja vahvaan itsetuntoon.