Uusi tilanne muokkaa aina perheen rakenteita ja suhteita toisenlaisiksi


Kun perheeseen syntyy uusi jäsen perheen arki usein hetkellisesti kaaostuu. Hyvä ja kauan odotettukin muutos on kuitenkin muutos, mikä sellaisenaan aina tuottaa jonkinasteisen stressipiikin perheen arkeen: vuorikausirytmiin tulee uusi tahtipuikon heiluttaja, vanhempien ja sukulaisten huomio kohdistuu uuden elämän ihmettelyyn, unenmäärässä ja laadussa voi tapahtua muutoksia kaikkien perheenjäsenten kohdalla.

Perheenjäsenten keskinäiset suhteet muokkautuvat

Käytännöllisten arkikuvioiden lisäksi myös perheenjäsenten keskinäiset suhderakennelmat menevät uusiksi. Perheen kuopus joutuu luopumaan ”perheen pienimmän” roolista, perheen keskimmäinen joutuu tasapainottelemaan huomiosta pienimmän ja esikoisen välimaastossa. Vanhempien keskinäistä työnjakoa sovitellaan uuden tulokkaan tarpeisiin. Kenellekään ei ole yllätys, että vanhempien parisuhde on vauvavuonna enemmän tai vähemmän telakalla. Sen voimalla jaksetaan, kun tiedetään, että oma toiminnanohjausjärjestelmä ja äidin rinnat palautuvat omaan ja myös parisuhteen käyttöön muutaman ensimmäisen vuoden jälkeen. Mutta mitä jos näin ei tapahdukaan? Mitä jos perheeseen syntyvä lapsi tarvitseekin oman toiminnanohjausjärjestelmän ylläpitämiseksi vanhemman tai molempien vanhempien täysiaikaisen huomion?

First things first

Puhun perheistä, joissa on erityislapsi tai lapsia. Erityisiähän me jokainen olemme ja jokainen meistä on sitä omalla ja ainutkertaisella tavallaan, mutta joidenkin lasten toiminnanohjausjärjestelmä vaatii kehittyäkseen enemmän ulkopuolista ohjausta, toistoja, muistuttelua, perään katsomista ja ennakointia. Erityislasten tarpeet vievät vanhempien oman jaksamisen ja voimavarat koetukselle. Jos lapsen hyvinvoinnista ja arjessa suoriutumisesta huolehtiminen vie toisen työpäivän jo tehdyn työpäivän perään, ei tarvitse ihmetellä, että parisuhteen hoitaminen voi jäädä vähemmälle huomiolle. First things first.

Se mikä on ymmärrettävää, ei aina kuitenkaan ole kauaskantoisesti paras toimintatapa. Asioiden muuttaminen on tunnetusti vaikeaa, mutta se on mahdollista. Ensin tosiasiat pitää tunnistaa.

Vanhempien suhde on lapsen koti

Klassisen ajatusrakennelman mukaan vanhempien suhde on lapsen koti. Toisin sanoen lasten hyvinvointi perustuu vanhempien väliseen toimivaan suhteen. Vaikka kodista puhutaan lapsen kasvualustana, fyysistä paikkaa ensisijaisempi on vanhempien keskinäinen rakkaus- ja kiintymyssuhde. Sen päälle rakentuu luottamus ja turvallisuus, joka on juurihoitoa lapsen minäkehitykselle ja käsitykselle omasta arvokkuudesta. Kodin turvallisuutta heijastaa siellä asuvien ihmisten keskinäinen yhteys. Puhutaanko kotona toisille ymmärtäväiseen ja kunnioittavaan sävyyn? Onko kotona turvallista olla asioista eri mieltä? Onko tunteiden näyttäminen sallittua? Tulenko kuulluksi, nähdyksi ja ymmärretyksi?

Miten sinun toimintakykyikkunasi toimii

Kaikki tämä on helppoa ja luontevaa, kun perheenjäsenet toimivat omasta toimintakykyikkunastaan käsin, mutta miten on laita, kun kumuloituneen kuormituksen myötä perheenjäsenet räyhäävät toisilleen, purkavat kiukkua ja turhautuneisuuttaan, väsymystään ja sitä, että elämä ei tunnu aina oikeudenmukaiselta? Osataanko meillä myös ratkoa riitoja, pyytää anteeksi, kertoa omista tarpeista ja vaille jäämisistä? Näiden asioiden huomioiminen on erityisesti tarpeen silloin, kun perheessä on kuormitusta. Soutavatko vanhemmat samaa venettä samaan suuntaan on keskeinen kysymys. Samalla puolella oleminen ei tarkoita yksiäänisyyttä, vaan sitä, että luottaa toisen olevan pelaavaan samaan maaliin. Jaettu ja yhteinen ymmärrys syntyy, kun tulee tilaa moniäänisyydelle perheen sisällä. Moniäänisyys synnyttää ongelmanratkaisutaitoja, arjen luovuutta ja näkemystä siitä, että me olemme perheenä yhdessä enemmän kuin yhteiset haasteemme.

Kuka teidän perheestänne uskaltaa haastaa muut perheenjäsenet keskustelemaan enemmän yhdessä yhteisistä asioista? Kuka uskaltaa tulla näkyväksi ja kutsua muutkin kasvuun? Voisitko sinä olla aloitteentekijä perheesi sisäisen moniäänisyyden lisäämisessä? Kutsu perheenjäseniäsi kokoontumaan samaan tilaan keskustelemaan yhteisen aterian äärelle ja kysy heiltä, miltä juuri tänään tuntuu kuulua meidän perheeseemme?  

 Vanhemmuus käsissäsi -palvelu haluaa rakentaa suomalaista perhekulttuuria ja vanhemmuutta ja toivottaa kaikille merkityksellistä ja hyvää uutta vuotta!

Liity mukaan FB-ryhmäämme ja osallistu yhteiseen keskusteluun.


Kirjoittaja Mira Helimäki on psykologi ja perheneuvolatyön asiantuntija. Vanhemmuus käsissäsi -valmennuksen avulla Mira tarjoaa yhdessä neuropsykologi Heli Isomäen kanssa työkaluja, joiden avulla vanhemmat saavat apua haastaviin tilanteisiin lapsen tai nuoren kanssa.

Tutkimuksiin perustuvat työkalut ovat auttaneet jo tuhansia vanhempia saamaan paremman yhteyden lapseen tai nuoreen, sekä ratkaisemaan onnistuneesti tilanteita, kun mopo on meinannut lähteä lapsen tai nuoren kanssa käsistä. Mobiilivalmennuksen avulla vanhemmat saavat nämä käytännönläheiset työkalut suoraan takataskuunsa, työkaluiksi tukemaan lapsen tai nuoren kasvua hyvään elämään ja vahvaan itsetuntoon.